Siidarádjámearkkaide oahpasmuvvan Anára ja Ohcejoga siiddaid guovllus
Dán jagi geassejorggáldat siidaskuvla galggai leat siidarájáide oahpasmuvvan Gámasmohki-Gákcavári guovllus, muhto koronaráddjehusaid geažil eat beassan doallat albma siidaskuvlla dán geassejorggáldaga. Gámasmohki-Gákcavári guovllus leaba Luobbal Jovsset Esko ja Luobbal Jovsset Jovnná čielggadan siidarádjemearkkaid dahje -uraid Sámiráđi prošeavtta várás moaddelogi jagi dassái. Muhto mearrideimmet goit vuolgit oahpasmuvvat rádjáuraide unnit joavkkuin ja seammas plánet boahtte geassejorggáldaga siidaskuvlla.
Min guovtti beaivve tuvra lei 27.-28. geassemánus ja vuolgga lei Gákcavári stivlli luhtte. Luobbal Jovsset Esko ofelasttii min vuos Gáregasgeažejávrri gáddái, gos gávnnaimet vuogas ja čáppa gohttensaji (govva 1). Doppe min vurde dollasadji ja árrangeađggit. Go leimmet vuos vuoiŋŋastan ja borastan, gávccuimet Duolba Sáraoaivvi (govva 2) ala, gos lea viissárgeađgi (govva 3) ja vehá doppeleappos rádjáurra. Esko muitalii, ahte viissárgeađgi čujuha siidarájá guvlui ja dan lávejedje cegget oinnolaš báikái, jos rádji jođii báikkis, gos dat ii oidnon nu guhkás. Vehá doppeleappos Duolba Sáraoaivvi alde lea siidaurra (govva 4). Dasto vácciimet vel mohki lagaš Oađátmohčohkkii, man alde lea maiddái siidaurra (govva 5).
Čuovvovaš beaivve vácciimet vuos Biro buoidebassinroavvái, gos Esko láhtestii ahte roavvi lea dajuheamen min vehá endorii (govva 6). Smiehtaimet seammas, man somá livččii diehtit mas roavvi lei ožžon iežas erenoamáš nama. Okta mis láhttestii, ahte dál goit beaivváš bassá min buiddiid – lei čáppa ja liegga beaivvádat ovddit beaivve ektui.
Biro buoidebassinroavis goargŋuimet Gákcavárčoma siidaura lusa (govva 7). Gákcavárčopma lea Gákcavári balddas ja giikáriin eandalitge oinnii bures, ahte Gákcavári alde leat maiddái máŋga ura. Dohko eat goit dán háve šat gákcon, mearrideimmet baicce ahte vázzit dohko ovttas boahtte geassejorggáldaga ja sidjiide geat eai nagot vázzit, mii geahččalit ordnet sahtu njealljejuvlagiin.
Gáhcavárčomas njiejaimet vulos ja vácciimet Gákcavárávžži mielde ruovttoluotta geainnu lusa. Loahppahástálussan šattai Gákcavárjoga rásttildeapmi, mii ii lean nu govda muhto čieŋal ja oalle garra rávdnji. Okta mis nagodii njuiket badjel, nubbi vuojadii ja earát fas vázze joga mielde jekkiid ja juovaid badjel dohko, gos šaldi rasttildii joga biilageainnu alde.
Oktiibuot vácciimet guovtti beaivvis sullii 30 kilomehtera. Dohko ii mannan máđii iige bálggis, eatge livčče eisige dadjadan dohko Luobbal Jovsset Esko ofelastima ja kártta lohkama haga. Mii leat giitevaččat Eskoi, go son vulggii minguin dohko ja oahpahii midjiide mávssolaš ja mearkkašahtti oasi min servodaga ja iešmearrideami historjjás, mas eat leat beassan eará sajis oahppat. Dasa lassin Esko guđii midjiide erenoamáš hástalusa ja barggu, numo son čálii tuvrra maŋŋá: “Mun háliidivččen Siidaskuvlla bokti guođđit nuorat ja boahttevaš buolvvaide árbbi guorahallagoahtit dieid siidarájáid, doppe lea vel nu olu čiegus áššit. Ja dieđusge olu rádjaurat leat ain gávnnakeahttá, maid ohcama galggašii maiddái joatkit.”
