Siidaskuvllas lea almmustuvvan ođđa fiinna mánáidgirjji, man Kirste Paltto lea čállán ja masa Sunná Káddjá Valkeapää lea tevdnen govaid. Girjji lea almmuhan Davvi Girji https://shop.davvi.no/barn-og-ungdom/eventyr-og-bildebok-bu/product-502.html  ja dan sáhttá luđet maiddái pdf-hámis siidaskuvlla neahttasiidduin siidaskuvla.net. Girji muitala guovtti mánás, Ellás ja Milohis, geat buktiba guovtti ránnjagili olbmuid fas oktii Váimmosvári oktasaš siidii. 

> PDF “Ellá ja Milot. Váimmosvári siiddas” Kirste Paltto.

Mii eat dohkket vuogi, mainna Guovdageainnu suohkanbáhppa lea sárdnidan konfirmanttaide ipmilbálvalusas Máze girkkus 23.8. Mis lea riekti eallit iežamet identitehtaiguin, válljet maid bargat iežamet goruhiiguin ja eallit iežamet eallimiid geainna beare ja mo mii háliidit. Ovttatolbmo iešmearrideapmi lea min servodaga buresbirgejumi ja boahtteáiggi vuođđu. Olggušteapmi, dubmen ja homofobiija eai gula otnábeaivve sámeservodahkii, eai girkku sistege. Dákkár sártnit sáhttet lasihit vealáheami, aggrešuvnna ja veahkaválddi dohkkeheami. Dat sáhttet leat juoba heakkaváralaččat, jos boađusin lea ovdamearkka dihtii iešsorbmen. Vaššiságat Ipmila namas leat ain vaššiságat.  

Servodatovdáneami vuođđoeaktun lea dat, ahte buohkain lea vejolašvuohta oassálastit ja buktit iežas erenoamáš áttaldagaid ja oainnuid oktasaš doaimmaide. Olbmuid máŋggabealatvuohta ii leat ášši, masa galggašii reageret baluin ja vašiin. Máŋggabealatvuohta baicce nanosmahttá servodagamet ja dan ovdáneami. Mii fertet addit saji máŋggabealatvuhtii ja sihkkarastit, ahte buot min sámi servodaga olbmuin lea buorre veadjin. Mii galgat dohkkehit buohkaid, gudnejahttit olbmuid girjáivuođa ja veahkehit sin, geat gillájit ovdamearkka dihte veahkaválddálaš bearašdilis. Sis ii leat dušše riekti muhto sis galget leat maiddái duođalaš vejolašvuođat beassat eret dakkár diliin ja gaskavuođain, mas sin fysalaš dahje psyhkalaš gorut ja olmmošvuohta cuvkejuvvo. 

Girkkus lea guhkes historjá sámiid dubmemis ja duolbmumis. Historjjálaččat girku ja báhpat dubmejedje sámiid máilmmeoainnu, luonddugaskavuođa ja luondduin gulahallama. Máŋgasat girkku siste leat bivdán ándagassii kolonialismma ja sámiid historjjálaš duolbmuma. Girkku ovddasteaddjit leat maid ovddidan duohtavuohta- ja soabadallanproseassaid, mat čalmmustivčče vearredaguid ja geahččalivčče gávdnat ođđalágan vugiid gulahallat ja hukset gaskavuođaid. Guovdageainnu báhpa sárdni Máze girkkus – máŋggaláhkai symbolalaččat Sámi váimmus – dán jagi sámi konfirmánttaide, geat ovddastit min boahtteáiggi, lea dahkan duššin ollu dáid viggámušaid ja buktán sevdnjes balvva soabadallanáigumušaid ala. 

Mii eallit máilmmis, mas vaši gilvin ja earáid dubmen lea šaddan dábáleabbon maŋimuš jagiid áigge. Máilmmi jođiheaddjit geahččalit juohkit álbmogiid ja olbmuid vaššiságaiguin ja dákkár láhtten dohkkehuvvo eanet aht eanet maid eará servodagain. Lea unohaš ja suorggehahtti, mo dát lea leavvan maid sámeservodahkii. 

Nuorravuohta lea hearkkes áigi, ja sámenuorat, numo buot nuorat, dárbbašit doarjaga ja láidehusa iežaset hástálusaid siste. Sii eai dárbbaš auktoritehtain sániid dahje sártni, mii fuotnu ja olggušta sin ja heajuda sin rašes dili ovddežis. Sii baicce gáibidit dorvvolaš birrasa, servodaga doarjaga ja olmmošoktavuođaid. Nuorain lea min boahttevuohta.

Sáddejuvvon sámi mediaide 18.9.2020

Dán jagi geassejorggáldat siidaskuvla galggai leat siidarájáide oahpasmuvvan Gámasmohki-Gákcavári guovllus, muhto koronaráddjehusaid geažil eat beassan doallat albma siidaskuvlla dán geassejorggáldaga. Gámasmohki-Gákcavári guovllus leaba Luobbal Jovsset Esko ja Luobbal Jovsset Jovnná čielggadan siidarádjemearkkaid dahje -uraid Sámiráđi prošeavtta várás moaddelogi jagi dassái. Muhto mearrideimmet goit vuolgit oahpasmuvvat rádjáuraide unnit joavkkuin ja seammas plánet boahtte geassejorggáldaga siidaskuvlla. 

Min guovtti beaivve tuvra lei 27.-28. geassemánus ja vuolgga lei Gákcavári stivlli luhtte. Luobbal Jovsset Esko ofelasttii min vuos Gáregasgeažejávrri gáddái, gos gávnnaimet vuogas ja čáppa gohttensaji (govva 1). Doppe min vurde dollasadji ja árrangeađggit. Go leimmet vuos vuoiŋŋastan ja borastan, gávccuimet Duolba Sáraoaivvi (govva 2) ala, gos lea viissárgeađgi (govva 3) ja vehá doppeleappos rádjáurra. Esko muitalii, ahte viissárgeađgi čujuha siidarájá guvlui ja dan lávejedje cegget oinnolaš báikái, jos rádji jođii báikkis, gos dat ii oidnon nu guhkás. Vehá doppeleappos Duolba Sáraoaivvi alde lea siidaurra (govva 4). Dasto vácciimet vel mohki lagaš Oađátmohčohkkii, man alde lea maiddái siidaurra (govva 5). 

Čuovvovaš beaivve vácciimet vuos Biro buoidebassinroavvái, gos Esko láhtestii ahte roavvi lea dajuheamen min vehá endorii (govva 6). Smiehtaimet seammas, man somá livččii diehtit mas roavvi lei ožžon iežas erenoamáš nama. Okta mis láhttestii, ahte dál goit beaivváš bassá min buiddiid – lei čáppa ja liegga beaivvádat ovddit beaivve ektui. 

1: Dollasajis Gáregasgeažejávrri gáttis.

2:Duolba Sáraoaivi ja Gáregasgeažejávri.

3: Viissárgeađgi Duolba Sáraoaivvi alde.

4: Siidaurra Duolba Sáraoaivvi alde

5: Siidaurra Gihcáščohka alde.

6: “Láhppon” Biro buoidebassinroavis.

7: Siidaurra Gákcavárájačomas, Gákcavárri duogabealde.

Biro buoidebassinroavis goargŋuimet Gákcavárčoma siidaura lusa (govva 7). Gákcavárčopma lea Gákcavári balddas ja giikáriin eandalitge oinnii bures, ahte Gákcavári alde leat maiddái máŋga ura. Dohko eat goit dán háve šat gákcon, mearrideimmet baicce ahte vázzit dohko ovttas boahtte geassejorggáldaga ja sidjiide geat eai nagot vázzit, mii geahččalit ordnet sahtu njealljejuvlagiin. 

Gáhcavárčomas njiejaimet vulos ja vácciimet Gákcavárávžži mielde ruovttoluotta geainnu lusa. Loahppahástálussan šattai Gákcavárjoga rásttildeapmi, mii ii lean nu govda muhto čieŋal ja oalle garra rávdnji. Okta mis nagodii njuiket badjel, nubbi vuojadii ja earát fas vázze joga mielde jekkiid ja juovaid badjel dohko, gos šaldi rasttildii joga biilageainnu alde. 

Oktiibuot vácciimet guovtti beaivvis sullii 30 kilomehtera. Dohko ii mannan máđii iige bálggis, eatge livčče eisige dadjadan dohko Luobbal Jovsset Esko ofelastima ja kártta lohkama haga. Mii leat giitevaččat Eskoi, go son vulggii minguin dohko ja oahpahii midjiide mávssolaš ja mearkkašahtti oasi min servodaga ja iešmearrideami historjjás, mas eat leat beassan eará sajis oahppat. Dasa lassin Esko guđii midjiide erenoamáš hástalusa ja barggu, numo son čálii tuvrra maŋŋá: “Mun háliidivččen Siidaskuvlla bokti guođđit nuorat ja boahttevaš buolvvaide árbbi guorahallagoahtit dieid siidarájáid, doppe lea vel nu olu čiegus áššit. Ja dieđusge olu rádjaurat leat ain gávnnakeahttá, maid ohcama galggašii maiddái joatkit.”

Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen lea Dutkanprofessorin Lappi Universitehtas arktalaš álgoálbmotdutkanprofessorin. Ovttas bargojoavkkuin sii leat ožžon lagábui 200 000 euro doarjja Kone foanddas – fáttain Siidaskuvla – sápmelaš siidavuogádaga doaibmavugiid servvodatváikkuheami bokte ođasmahttin….

Guldal das

Siidaskuvlla vuosttas deaivvadeapmi lágiduvvo Levssejogas Deanuleagis geassemánu 22. beaivve.

Sámis ain gaskkohagaid bohciida ságastallan sápmelaččaid siidačoahkkimiidda ja siidavuogádahkii máhccamis. Ášši bođii ovdan maiddái dutkanprofessor Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávnná, Rauna Kuokkanen dutkamušas eamiálbmogiid iešmearrideamis

Loga eambbo YLE SÁPMI

Siidaskuvlla vuosttas deaivvadeapmi lea Geassejorggáldat siidaskuvla 22. geassemánus 2019 Levssejogas (Roavvegiettis vehá mátkki vulos, gč. kártta).

Bovdet olbmuid miehtá Sámi ja erenoamážit Deanuleagis ságastallat árbevirolaš sámi stivrenmálliin ja makkár mearkkašupmi ja vejolašvuođat dain leat otná áiggis. Dán beaivve beassat gullat mo siiddat leat historjjálaččat doaibman. Ságastallat earret eará das leago árbevirolaš sámi ásahus siida šat heivvolaš otná servodagas? Mo? Makkár diliin? Manne galgat daid máhcahit dahje manne ii?

Geassejorggáldat lea erenoamáš beaivi ja leamašan dehálaš sámiide nu mo earáge álgoálbmogiidda.

PROGRÁMMA

• Badje-Deanu siidda birra – Beaska Niillas
  
• Siiddaid historjjá birra – Lemet-Jon Aage
  
• Sámiid guolástanrievttit ja Lappi gearretrievtti duopmu – Luobbal Jovsset Esko & Anne Nuorgam
  
• Gáfestallan, dolastallan, ságastallan
  
  

Buresboahtin buohkaide!