-
Ovttastallan ja siiddat otnábeai servodagas
Siidaskuvlla ja Sámi dieđalaš áigečállaga almmuhanseminára
22.-23.2.2024
Diehtosiida, Guovdageaidnu
Sáhkaskáiddi auditoria
Buohkaide rabas seminára ja ságastallan – buresboahtin!
Siidaskuvla fállá gáfiid/deajaid bodduid áigge buohkaide.
Mállásiid (lunššat ja duorastaga eahketmállásat) ja vejolaš idjadangoluid oasseváldit gokčet ieža.
Seminára maiddái striimejuvvo dán liŋkka bokte: https://samas.zoom.us/j/67579864875
Read more: Ovttastallan ja siiddat otnábeai servodagasDuorasdat 22.2.2024
12-13 Lunša allaskuvlla kantiinnas
13-13.30 Ráhpan: Asta Balto, allaskuvlla prorektor Sámmol Valkeapää, Harald Gaski, Rávdná Kuokkanen
13.30-14.30 Girjealmmuheapmi 1: Kirste Paltto – Ella ja Milot Váimmosvári siiddas
Ságastallan
14.30-15 Gáfestallan
15-17 Sámi dieđalaš áigečállaga fáddánummira almmuheapmi
- Asta Balto, Áslat Holmberg, Ovlla-Ánde Labba & Rávdná Kuokkanen, oanehis sáhkavuorut; Aura Pieski jođiha
- Harald Gaski, SDÁ váldodoaimmaheaddji ja Rávdná Kuokkanen SDÁ fáddánummira guossedoaimmaheaddji: SDÁ almmuhankanálan ja boahtteáigge vuordámušat
Ságastallan
18.00 Mállásat Thon hoteallas ja ovttastallan
Bearjadat 23.2.2024
9-10 Girjealmmuheapmi 2: Siiddaid Sápmi girji
- Aura Pieski & Rávdná Kuokkanen, doaimmaheaddjit
- Kirste Paltto, Ánne-Márjá Magga, Niillas Holmberg, oanehis sáhkavuorut; Rávdná Kuokkanen jođiha
Ságastallan
10-10.30 Gáfestallan
10.30-11.15 Lágádusaid sátnevuorru: Ristiina Utsi, DAT ja Máret Aleahta Utsi, Davvi Girji
Kommentára: Saia Stueng, allaskuvlla sámi girjjálašvuođa PhD studeanta; Harald Gaski jođiha
11.15-12 Panelaságastallan: Manin ja masa dárbbašit siiddaid otnábeaivve? Asta Balto, Nils-Duomma Utsi, Áslat Holmberg, Rávdná Kuokkanen; Aura Pieski jođiha
12-13 Lunša
PROGRAMMA-Almmuhanseminara-
-
Siidaskuvla 2023 Buletjávrris – fiinnis dego lotti čoali sis´
Maŋimuš Siidaskuvlla gávnnadeapmi lágiduvvui Buletjávrris geassejorggáldagas 2023. Doppe Siidaskuvla čoahkkanii oahppat sohpparjurdagis ja árbemáhtus ja veahki bivdimis Geassejorggáldatbeaivve geavaheimmet árvvoštallat ja ságastallat mo leat lihkostuvvan siidaskuvllain ja plánet min girjjálaš buktagiid almmustahttinseminára. Mearrideimmet doallat dan 22-23. guovvamánus 2024 Diehtosiiddas, Guovdageainnus.
Jurdda das, ahte čoahkkanit Buletjávrái lei badjánan dálvit go min siidaskuvlaoabbá Fierranjot´ Kirste lei oahpásnuvvan Mai Britt ja Nils Duommá Utsiin ja šattai sudno ustibin. Nils Duommá lei muitalan mo son lea ovddidan sohpparjurdaga ja Kirste fas muitalii sudnuide siidaskuvllas. Šattai lunddolaš ovttasbargu ja Mai Britt ja Nils Duommá bovdiiga min Buletjávrái buresboahtit. Mii leat hui giitevaččat, ahte Mai Britt ja Nils Duommá gázzi válde min nu čábbát vuostá. Vásiheimmet čáppa, liekkus beivviid Buletjávrri gáttis. Jávri maid fátmmastii min go beasaimet gálašit ja vuojadit ja gullat muitalusaid, mat laktasit lagaš guovlluide.
Bulet lea guollemearri dahje -mihttu, guokte neloha. Nelohin gohčodit 30 lihttera muorralihti, masa dahke sálteguoli.Go ovtta fárppis bohte guokte neloha, de dan gohčodedje bulehin. Buletjávri leage leamaš guollás jávri ja dolin doppe leat geassán maiddái nuohti. Jávri lea oaidnán olu olbmuid eallima ee. Guovdageainnu beassášmárkaniid áigge ja dál Sámi Filbmainstituhta báikin.
Nils Duommá muitalii midjiide mo son lei oahpasmuvvagoahtán sohpparii ja ovddidišgoahtán sohpparjurdaga. Sutnje sohppar lea siiddaid čoahkkaneapmi, mii fátmmasta olles Sámi. Son lea vuođđudan Sohpparsearvvi ealáskahttindihtii siiddaid ja sohppara Sámis. Smiehtaimet mo sáhtášeimmet ovttasbargagoahtit siiddáid ealáskahttinbargguin boahtteáigges.
Min nubbi guossi lei Nils Heaika “Nilsu” Valkeapää, gean leimmet bovden muitalit midjiide veahki bivdimis oaidnemeahttun máilmmis. Midjiide lei dehálaš lágidit oadjebas saji háleštallamii. Lávus dollagáttis olmmoš oadju ja jurdda maid johtá. Olu olbmuide lea caggan millii, ahte dáid áššiid birra ii oaččo hállat. Dat ii leat imaš go girku lea dubmen ja olbmot leat dan dihte maiddái gottáhallan. Goitge Nilssu sániiguin: eallimis hállamii mii eat dárbbaš lobi. Juohke okta dovdá vuoiŋŋalaš áššiid iešguđetláhkai ja daid lea dehálaš ovttas maid suokkardallat. Visot ii galgga jáhkkit maid girjjitge čállet sámiid ja min vuoiŋŋalašvuođa ja árbbi birra. Nilssu iežas vásáhusa mielde mii sáhttit olu áššiide bivdit veahki. Sáhttá vaikko bivdit, ahte čoahkkinlanjas livččii ráffi. Seammaláhkai sáhttá bivdit jaskkodahttit earáge sajiid. Bivdimii ii dárbbaš stuorra sániid, muhto gáibida vuollegasvuođa bivdit. Dan sáhttá dahkat maiddái jávohaga iežas siste. Olmmoš ferte goitge dohkkehit dan, ahte álo ii ollašuva vaikko mii bivdit. Suokkardalaimet livččiigo áigi láddagoahtán čohkket olbmuid ovttas bivdit buriid áššiid. Okta guovddáš ášši maid mii sáhttit buohkat bivdit lea ráffi, sihke alccesis, siskkáldas ráfi, ja iežas birrasii. Sáhttá bivdit suoji alccesis jos lea váttis dilis. Sáhttit bivdit maiddái, ahte áššit dáhpáhuvvet buoremus lági mielde. Mii galgat háliidit veahki. Jus eat máhte, sáhttit bivdit ahte midjiide boahtá oahppu.
Ávvumállásiin, maid Maj Britt ja Nils Duommá leigga málestan (čuovža man Nils Duommá lei midjiide bivdán), smiehtaimet mii livččii sápmelaš sátnevájas, mii muitalivččii das, man buorre dilli mis leamaš dan njealje beaivve áiggi, maid Buletjávrris muosáheimmet. “Hearrá dilli” ii lean heivvolaš muhtun nissonolbmuid mielas, iige “rovvá dilli” orron dađi buoret. Maŋŋá jearaimet Mai Brittas muitágo son mo dološ olbmot leat govvidan liekkus buorre dili, maid sii leat vásihan. Mai Britt muitalii iežas eatni geavahit dajahusa “fiinnis dego lotte čoali sis´”. Nie lei maiddái min dilli Buletjávrris: fiinnis dego lotte čoali sis´.
-
Siidaskuvla 2023 Buletjávrris – fiinnis dego lotti čoali sis´
Maŋimuš Siidaskuvlla gávnnadeapmi lágiduvvui Buletjávrris geassejorggáldagas 2023. Doppe Siidaskuvla čoahkkanii oahppat sohpparjurdagis ja árbemáhtus ja veahki bivdimis Geassejorggáldatbeaivve geavaheimmet árvvoštallat ja ságastallat mo leat lihkostuvvan siidaskuvllain ja plánet min girjjálaš buktagiid almmustahttinseminára. Mearrideimmet doallat dan 21-22. guovvamánus 2024 Diehtosiiddas, Guovdageainnus.
Jurdda das, ahte čoahkkanit Buletjávrái lei badjánan dálvit go min siidaskuvlaoabbá Fierranjot´ Kirste lei oahpásnuvvan Mai Britt ja Nils Duommá Utsiin ja šattai sudno ustibin. Nils Duommá lei muitalan mo son lea ovddidan sohpparjurdaga ja Kirste fas muitalii sudnuide siidaskuvllas. Šattai lunddolaš ovttasbargu ja Mai Britt ja Nils Duommá bovdiiga min Buletjávrái buresboahtit. Mii leat hui giitevaččat, ahte Mai Britt ja Nils Duommá gázzi válde min nu čábbát vuostá. Vásiheimmet čáppa, liekkus beivviid Buletjávrri gáttis. Jávri maid fátmmastii min go beasaimet gálašit ja vuojadit ja gullat muitalusaid, mat laktasit lagaš guovlluide.
Bulet lea guollemearri dahje -mihttu, guokte neloha. Nelohin gohčodit 30 lihttera muorralihti, masa dahke sálteguoli.Go ovtta fárppis bohte guokte neloha, de dan gohčodedje bulehin. Buletjávri leage leamaš guollás jávri ja dolin doppe leat geassán maiddái nuohti. Jávri lea oaidnán olu olbmuid eallima ee. Guovdageainnu beassášmárkaniid áigge ja dál Sámi Filbmainstituhta báikin.
Nils Duommá muitalii midjiide mo son lei oahpasmuvvagoahtán sohpparii ja ovddidišgoahtán sohpparjurdaga. Sutnje sohppar lea siiddaid čoahkkaneapmi, mii fátmmasta olles Sámi. Son lea vuođđudan Sohpparsearvvi ealáskahttindihtii siiddaid ja sohppara Sámis. Smiehtaimet mo sáhtášeimmet ovttasbargagoahtit siiddáid ealáskahttinbargguin boahtteáigges.
Min nubbi guossi lei Nils Heaika “Nilsu” Valkeapää, gean leimmet bovden muitalit midjiide veahki bivdimis oaidnemeahttun máilmmis. Midjiide lei dehálaš lágidit oadjebas saji háleštallamii. Lávus dollagáttis olmmoš oadju ja jurdda maid johtá. Olu olbmuide lea caggan millii, ahte dáid áššiid birra ii oaččo hállat. Dat ii leat imaš go girku lea dubmen ja olbmot leat dan dihte maiddái gottáhallan. Goitge Nilssu sániiguin: eallimis hállamii mii eat dárbbaš lobi. Juohke okta dovdá vuoiŋŋalaš áššiid iešguđetláhkai ja daid lea dehálaš ovttas maid suokkardallat. Visot ii galgga jáhkkit maid girjjitge čállet sámiid ja min vuoiŋŋalašvuođa ja árbbi birra. Nilssu iežas vásáhusa mielde mii sáhttit olu áššiide bivdit veahki. Sáhttá vaikko bivdit, ahte čoahkkinlanjas livččii ráffi. Seammaláhkai sáhttá bivdit jaskkodahttit earáge sajiid. Bivdimii ii dárbbaš stuorra sániid, muhto gáibida vuollegasvuođa bivdit. Dan sáhttá dahkat maiddái jávohaga iežas siste. Olmmoš ferte goitge dohkkehit dan, ahte álo ii ollašuva vaikko mii bivdit. Suokkardalaimet livččiigo áigi láddagoahtán čohkket olbmuid ovttas bivdit buriid áššiid. Okta guovddáš ášši maid mii sáhttit buohkat bivdit lea ráffi, sihke alccesis, siskkáldas ráfi, ja iežas birrasii. Sáhttá bivdit suoji alccesis jos lea váttis dilis. Sáhttit bivdit maiddái, ahte áššit dáhpáhuvvet buoremus lági mielde. Mii galgat háliidit veahki. Jus eat máhte, sáhttit bivdit ahte midjiide boahtá oahppu.
Ávvumállásiin, maid Maj Britt ja Nils Duommá leigga málestan (čuovža man Nils Duommá lei midjiide bivdán), smiehtaimet mii livččii sápmelaš sátnevájas, mii muitalivččii das, man buorre dilli mis leamaš dan njealje beaivve áiggi, maid Buletjávrris muosáheimmet. “Hearrá dilli” ii lean heivvolaš muhtun nissonolbmuid mielas, iige “rovvá dilli” orron dađi buoret. Maŋŋá jearaimet Mai Brittas muitágo son mo dološ olbmot leat govvidan liekkus buorre dili, maid sii leat vásihan. Mai Britt muitalii iežas eatni geavahit dajahusa “fiinnis dego lotte čoali sis´”. Nie lei maiddái min dilli Buletjávrris: fiinnis dego lotte čoali sis´.
-
Siidaskuvllas lea almmustuvvan ođđa fiinna mánáidgirjji!
Siidaskuvllas lea almmustuvvan ođđa fiinna mánáidgirjji, man Kirste Paltto lea čállán ja masa Sunná Káddjá Valkeapää lea tevdnen govaid. Girjji lea almmuhan Davvi Girji https://shop.davvi.no/barn-og-ungdom/eventyr-og-bildebok-bu/product-502.html ja dan sáhttá luđet maiddái pdf-hámis siidaskuvlla neahttasiidduin siidaskuvla.net. Girji muitala guovtti mánás, Ellás ja Milohis, geat buktiba guovtti ránnjagili olbmuid fas oktii Váimmosvári oktasaš siidii.
> PDF “Ellá ja Milot. Váimmosvári siiddas” Kirste Paltto.
Ella_ja_Milot -
Siidaskuvla Heastanjárggas
Aura Pieski
Basuheimmet áigejorggáldaga unna jovkkožiin Kárášjoga Heastanjárggas 19.-22.6.2021. Lei stuorra illu guhkes gaskka maŋŋá gávnnadit njunnálagaid Siidaskuvllaineamet, go riikaráját viimmat fas rahpasedje. Mannan háve leimmet albma láhkai gávnnadan guokte jagi áigi Levssejogas geassejorggáldagas 2019. Dalle bovdiimet olbmuid miehtá Sámi ja erenoamážit Deanuleagis ságastallat siiddain ja árbevirolaš sámi stivrenmálliin. Covid-balvvaid vuolde eat sáhttán riekta velge čoahkkanit seamma rabas ja almmolaš vugiin go masa leat hárjánan ja maid livččiimet háliidan. Illudeimmet lihkká ovttastallat, ja ođđa korona-árggas logenar olbmoge šadde beanta stuorra joavkun.
Siidaskuvla lea sámedutkiid, -dáiddáriid ja servodatberošteaddjiid oktasaš prošeakta, man ulbmilin lea juohkit ja sirdit viidásut sámi kulturduovdagiidda, luondduoktavuhtii ja árbevirolaš ealáhusaide gullevaš dieđuid. Oktan dehálaš gulahallanvuohkin lea jurddašuvvon lágidit deaivvademiid iešguđege guovlluin Sámis. Oahpaheaddjin ja láidesteaddjin bovdet guovllu olbmuid. Dákkár gávnnademiid eat leat sáhttán ollašuhttit pandemiija dilis beannot jahkái. Siidaskuvla lei álggoálggus oaivvilduvvon guovtti jahkásaš prošeaktan, muhto Covid hástalusaid dihte ruhtajuolludeaddji Kone-foanda lea láhčán midjiide vejolašvuođa joatkit sámáidahttinmátkki gitta geassái 2023.
-
Gieddegašgálgu bálvaleaddjit
Siidaskuvlla lahttu Suvi Máret West lea iežas siidaskuvlabargun guorahallan sámi máinnastanárbevieruid ja sámi filmmaid sámáidahttima. Dál su guorahallan boahtá olggos Gieddegášgálgu bálvaleaddjit -podcásta hámis. Čieža oasát ráiddus gieđahallojuvvojit sámeservodaga rašes gažaldagat, ja maid sámi filbmadahkkiid ilut ja morrašat almmolaš barggus máŋggalágan vuordámušaid siste. Juohke oasis son deaivá ovtta sámi filbmabargi, gii buktá ođđa oainnuid sámi máinnasteapmái ja servodahkii.
West dadjá son figgá gulahallat Gieddegeašgálguin, máinnasteaddjiid háldiin vai gávnnašii rivttes bálgá ja vástádusaid ehtalaš čuolmmaide, mat lávejit váivvidit su ihkku. Podcást lea Siidaskuvlla ja Yle Sámi ovttasbargu.
Podcástta vuosttas oasis guossin lea Elle-Máijá Tailfeathers. Suvi ja Elle-Máijá hálešteaba filbmaráhkadeami lossesvuođas, árvvuin, mat ofelastet eamiálbmot filbmadahkki ja áibbas ođđalágan metodaid gávdnamis.
Loga eambbo Yle Sápmis.
-
Sámeservodagas ii galgga leat sadji olggušteapmái
Mii eat dohkket vuogi, mainna Guovdageainnu suohkanbáhppa lea sárdnidan konfirmanttaide ipmilbálvalusas Máze girkkus 23.8. Mis lea riekti eallit iežamet identitehtaiguin, válljet maid bargat iežamet goruhiiguin ja eallit iežamet eallimiid geainna beare ja mo mii háliidit. Ovttatolbmo iešmearrideapmi lea min servodaga buresbirgejumi ja boahtteáiggi vuođđu. Olggušteapmi, dubmen ja homofobiija eai gula otnábeaivve sámeservodahkii, eai girkku sistege. Dákkár sártnit sáhttet lasihit vealáheami, aggrešuvnna ja veahkaválddi dohkkeheami. Dat sáhttet leat juoba heakkaváralaččat, jos boađusin lea ovdamearkka dihtii iešsorbmen. Vaššiságat Ipmila namas leat ain vaššiságat.
Servodatovdáneami vuođđoeaktun lea dat, ahte buohkain lea vejolašvuohta oassálastit ja buktit iežas erenoamáš áttaldagaid ja oainnuid oktasaš doaimmaide. Olbmuid máŋggabealatvuohta ii leat ášši, masa galggašii reageret baluin ja vašiin. Máŋggabealatvuohta baicce nanosmahttá servodagamet ja dan ovdáneami. Mii fertet addit saji máŋggabealatvuhtii ja sihkkarastit, ahte buot min sámi servodaga olbmuin lea buorre veadjin. Mii galgat dohkkehit buohkaid, gudnejahttit olbmuid girjáivuođa ja veahkehit sin, geat gillájit ovdamearkka dihte veahkaválddálaš bearašdilis. Sis ii leat dušše riekti muhto sis galget leat maiddái duođalaš vejolašvuođat beassat eret dakkár diliin ja gaskavuođain, mas sin fysalaš dahje psyhkalaš gorut ja olmmošvuohta cuvkejuvvo.
Girkkus lea guhkes historjá sámiid dubmemis ja duolbmumis. Historjjálaččat girku ja báhpat dubmejedje sámiid máilmmeoainnu, luonddugaskavuođa ja luondduin gulahallama. Máŋgasat girkku siste leat bivdán ándagassii kolonialismma ja sámiid historjjálaš duolbmuma. Girkku ovddasteaddjit leat maid ovddidan duohtavuohta- ja soabadallanproseassaid, mat čalmmustivčče vearredaguid ja geahččalivčče gávdnat ođđalágan vugiid gulahallat ja hukset gaskavuođaid. Guovdageainnu báhpa sárdni Máze girkkus – máŋggaláhkai symbolalaččat Sámi váimmus – dán jagi sámi konfirmánttaide, geat ovddastit min boahtteáiggi, lea dahkan duššin ollu dáid viggámušaid ja buktán sevdnjes balvva soabadallanáigumušaid ala.
Mii eallit máilmmis, mas vaši gilvin ja earáid dubmen lea šaddan dábáleabbon maŋimuš jagiid áigge. Máilmmi jođiheaddjit geahččalit juohkit álbmogiid ja olbmuid vaššiságaiguin ja dákkár láhtten dohkkehuvvo eanet aht eanet maid eará servodagain. Lea unohaš ja suorggehahtti, mo dát lea leavvan maid sámeservodahkii.
Nuorravuohta lea hearkkes áigi, ja sámenuorat, numo buot nuorat, dárbbašit doarjaga ja láidehusa iežaset hástálusaid siste. Sii eai dárbbaš auktoritehtain sániid dahje sártni, mii fuotnu ja olggušta sin ja heajuda sin rašes dili ovddežis. Sii baicce gáibidit dorvvolaš birrasa, servodaga doarjaga ja olmmošoktavuođaid. Nuorain lea min boahttevuohta.
Sáddejuvvon sámi mediaide 18.9.2020
-
Siidarádjámearkkaide oahpasmuvvan Anára ja Ohcejoga siiddaid guovllus
Dán jagi geassejorggáldat siidaskuvla galggai leat siidarájáide oahpasmuvvan Gámasmohki-Gákcavári guovllus, muhto koronaráddjehusaid geažil eat beassan doallat albma siidaskuvlla dán geassejorggáldaga. Gámasmohki-Gákcavári guovllus leaba Luobbal Jovsset Esko ja Luobbal Jovsset Jovnná čielggadan siidarádjemearkkaid dahje -uraid Sámiráđi prošeavtta várás moaddelogi jagi dassái. Muhto mearrideimmet goit vuolgit oahpasmuvvat rádjáuraide unnit joavkkuin ja seammas plánet boahtte geassejorggáldaga siidaskuvlla.
Min guovtti beaivve tuvra lei 27.-28. geassemánus ja vuolgga lei Gákcavári stivlli luhtte. Luobbal Jovsset Esko ofelasttii min vuos Gáregasgeažejávrri gáddái, gos gávnnaimet vuogas ja čáppa gohttensaji (govva 1). Doppe min vurde dollasadji ja árrangeađggit. Go leimmet vuos vuoiŋŋastan ja borastan, gávccuimet Duolba Sáraoaivvi (govva 2) ala, gos lea viissárgeađgi (govva 3) ja vehá doppeleappos rádjáurra. Esko muitalii, ahte viissárgeađgi čujuha siidarájá guvlui ja dan lávejedje cegget oinnolaš báikái, jos rádji jođii báikkis, gos dat ii oidnon nu guhkás. Vehá doppeleappos Duolba Sáraoaivvi alde lea siidaurra (govva 4). Dasto vácciimet vel mohki lagaš Oađátmohčohkkii, man alde lea maiddái siidaurra (govva 5).
Čuovvovaš beaivve vácciimet vuos Biro buoidebassinroavvái, gos Esko láhtestii ahte roavvi lea dajuheamen min vehá endorii (govva 6). Smiehtaimet seammas, man somá livččii diehtit mas roavvi lei ožžon iežas erenoamáš nama. Okta mis láhttestii, ahte dál goit beaivváš bassá min buiddiid – lei čáppa ja liegga beaivvádat ovddit beaivve ektui.
Biro buoidebassinroavis goargŋuimet Gákcavárčoma siidaura lusa (govva 7). Gákcavárčopma lea Gákcavári balddas ja giikáriin eandalitge oinnii bures, ahte Gákcavári alde leat maiddái máŋga ura. Dohko eat goit dán háve šat gákcon, mearrideimmet baicce ahte vázzit dohko ovttas boahtte geassejorggáldaga ja sidjiide geat eai nagot vázzit, mii geahččalit ordnet sahtu njealljejuvlagiin.
Gáhcavárčomas njiejaimet vulos ja vácciimet Gákcavárávžži mielde ruovttoluotta geainnu lusa. Loahppahástálussan šattai Gákcavárjoga rásttildeapmi, mii ii lean nu govda muhto čieŋal ja oalle garra rávdnji. Okta mis nagodii njuiket badjel, nubbi vuojadii ja earát fas vázze joga mielde jekkiid ja juovaid badjel dohko, gos šaldi rasttildii joga biilageainnu alde.
Oktiibuot vácciimet guovtti beaivvis sullii 30 kilomehtera. Dohko ii mannan máđii iige bálggis, eatge livčče eisige dadjadan dohko Luobbal Jovsset Esko ofelastima ja kártta lohkama haga. Mii leat giitevaččat Eskoi, go son vulggii minguin dohko ja oahpahii midjiide mávssolaš ja mearkkašahtti oasi min servodaga ja iešmearrideami historjjás, mas eat leat beassan eará sajis oahppat. Dasa lassin Esko guđii midjiide erenoamáš hástalusa ja barggu, numo son čálii tuvrra maŋŋá: “Mun háliidivččen Siidaskuvlla bokti guođđit nuorat ja boahttevaš buolvvaide árbbi guorahallagoahtit dieid siidarájáid, doppe lea vel nu olu čiegus áššit. Ja dieđusge olu rádjaurat leat ain gávnnakeahttá, maid ohcama galggašii maiddái joatkit.”
-
Ásllaga Á-studio – fáttain Siidaskuvla
Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen lea Dutkanprofessorin Lappi Universitehtas arktalaš álgoálbmotdutkanprofessorin. Ovttas bargojoavkkuin sii leat ožžon lagábui 200 000 euro doarjja Kone foanddas – fáttain Siidaskuvla – sápmelaš siidavuogádaga doaibmavugiid servvodatváikkuheami bokte ođasmahttin….
-
Siidaskuvla-prošeakta (YLE Sápmi)
Siidaskuvlla vuosttas deaivvadeapmi lágiduvvo Levssejogas Deanuleagis geassemánu 22. beaivve.
Sámis ain gaskkohagaid bohciida ságastallan sápmelaččaid siidačoahkkimiidda ja siidavuogádahkii máhccamis. Ášši bođii ovdan maiddái dutkanprofessor Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávnná, Rauna Kuokkanen dutkamušas eamiálbmogiid iešmearrideamis