Iešmearrideapmi álgá mis
Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná
Iešmearrideapmi álgá mis.
Dat álgá juohkehaččas mis ja juohke áidna mis dárbbašuvvo. Don, mun, min mánát, min vánhemat ja eará fuolkkit, min ránnjat. Sii geaid mii ráhkistit ja sii geaiguin mii eat leat ovttaoaivilis.
Iešmearrideapmi álgá ovttat olbmos.
Kollektiiva iešmearrideami eaktun lea ovttatolbmo iešmearrideapmi.
Jos geasnu váilu iešmearrideapmi ja autonomiija iežas eallima ja goruda badjel, sus váilot maid vejolašvuođat oassálastit kollektiiva, álbmoga oktasaš iešmearrideami ovddideapmái ja huksemii.
Iešmearrideapmi álgá ovttat olbmos.
Olmmoš galgá čilget iešmearrideami sisdoalu ja mearkkašumi vuos alccesis.
Iešmearrideami sisdoalu ádden álgá ovttatolbmo dásis ja olbmo iežas čatnasumis.
Nu mo sápmelaš-blackfoot filbmadahkki Elle Máijá Tailfeathers jearrá: “Mo mun searvvan iešmearrideapmái iežan persovnnalaš eallimis? Go lean čielggadan dan alccesan, dalle easkka lean gárvvis hállat iešmearrideamis kollektiiva dásis.”[1]
Iešmearrideapmi álgá ovttat olbmos.
Juohke olmmoš lea dehálaš ja mii galgat gutnejahttit juohke ovtta olmmošárvvu ja integritehta. Mii eat sáhte dohkkehit veahkaválddi; ii ovttat olbmo, ii eatnama, iige olles álbmoga vuostá. Iešguđet veahkaválddi hámit laktasit oktii ja mii galgat vuostálastit daid buot ovttas jos háliidit ovddidit iešmearrideamimet ja servodagamet.
Olbmos, gii vásiha veahkaválddi dahje eallá veahkaválddálaš dilis, eai leat návccat dahje vejolašvuođat searvat servodathuksemii dahje iešmearrideami ollašuhttimii.
Nu mo Naaja Nathanielsen, Ruonáeatnama ovddeš riikkabeaiáirras dadjá: “iešmearrideapmi gáibida juohke áidna olbmo Ruonáeatnamis. Mii eat sáhte massit geange veahkaváldái. Iešmearrideapmi mearkkaša friddjavuođa veahkaválddis ja veahkaválddi balus.”[2]
Jos mii massit olbmuid veahkaváldái, mii berret jearrat makkár iešmearrideami lea oppalohkai vejolaš hukset dakkár dilis? Mii lea min ulbmil álbmogin? Makkár servodaga mii leat iešalddes huksemin?
Numo okta oasseváldi logai: “Iešmearrideapmi lea mearkkašmeahttun jos min bearrašat leat huškkohallon ja cápmahallon. Makkár našuvnnahuksen dat lea?”[3]
Iešmearrideapmi álgá mis.
Mii galgat duostat váldit ovddasvástádusa buotiežamet áššiin. Maiddái váttis áššiin, tabu áššiin. Duostat vuos oaidnit daid ja dasto gieđahallagoahtit daid. Váttis áššiid garvin ii leat iešmearrideapmi.
Iešmearrideapmi ii leat vejolaš jos eat váldde ovddasvástádusa olles servodagas ja dan buresbirgejumis.
Eat sáhte duvdit váivves dahje váttis áššiid váldoservodahkii, biehttalit gieđahallamis daid dahje biehttalit ahte dat oppa gávdnojitge.
Nu mo Helena Omma cealká: “Jos mii eat máhte váldit ovddasvástádusa iežamet servodagan ja bargat daiguin jearaldagaiguin, jos mii duvdit dan dego ruoŧa servodahkii, “dii bargabehket veahkaválddiin,” dalle mii eat leat váldán ovddasvástádusa iežamet servodahkii. Mii fertet máhttit váldit ovddasvástádusa iežamet servodahkii jos galgat ieža máhttit mearridit dan badjel.”[4]
Sámi journalista lea seamma oaivilis: “Mii galgat bastit giehtadallat maiddái dákkár váttis áššiid. Mo mun dan dajašin – váldit ovddasvástádusa, ahte sápmelaččat ja sámi servodat ferte ieš váldit ovddasvástáhusa das mii dáhpáhuvvá servodaga siste ja servodaga olbmuide. Go ii muđui dat iešmearrideapmi doaimma.”[5]
Iešmearrideapmi lea eambbo go riekti.
Dat lea oktasaš vuođđoárvu, man ala mii hukset iežamet doaimmaid ja eallima sihke ovttatolmmožin ja ovttas earáiguin.
Dán vuođđoárvvu váibmožis lea integritehta norbma, njuolggadus guoskatmeahttunvuođas ja čavddisvuođas. Eatnamiid čavddisvuođas ja olbmo gorutlaš guoskkatmeahttunvuođas.
Nuppi haga nubbi ii leat vejolaš. Daid berre gieđahallat ovttas. Álggo rájes.
Iešmearrideaddji ovttatolbmuid haga eai sáhte leat iešmearrideaddji álbmogat.
Eat sáhte šat dohkkehit doaladumiid maid mielde iešmearrideapmi ja eananrievttit adnojuvvojit “albma” politihkkan, , go servodaga buresbirgejupmi, veahkaváldi nissoniid ja mánáid vuostá adnojuvvo “sosiala váttisvuohtan” mii ii gula min politihkalaš ásahusaide.
Mii sáhttit váldit ovdamearkka pasqua yaqui álbmot Arizonas. Sin njunuš jođiheaddjit leat laktan sohkabealleveahkaválddi sirrekeahtes oassin pasqua yaqui álbmoga suverenitehta ja iešmearridanválddi. Pasqua yaqui jođiheaddji Peter Yucupicio cealká:
“Man beare ráđđehusa vuosttas geatnegasvuohta lea dorvvolašvuohta ja iežas álbmoga suodjaleapmi. Jos muhtumat gillájit dorvvohisvuođas ja balus, dalle dorvvolašvuohta ja friddjavuohta eai leat vejolaččat. Iežamet álbmoga suodjaleapmi lea deháleamos doaibma ja dat lea vuođđueaktun boahtteáigge iešmearrideami ollašuhttimii.”[6]
Iešmearrideapmi lea eambbo go riekti.
Lágat eai okto eastat dahje jávkat veahkaválddi servodagas.
Naaja Nathanielsen dadjá Ruonáeatnama birra: “Mis leat buorit lágat; mii gudnejahttit nissoniid, mii eat dohkket eahpedásseárvvu dahje olggušteami sohkabeali vuođul. Muhto mis lea liikká hui ollu veahkaválddálašvuohta. Nissonat huškkohallojit, nissonat illástuvvojit.”[7]
Mii eat dárbbaš ođđa lágaid, mii dárbbašit ođđa norpmaid iežamet servodagas. Dávjá mii dohkkehit iešguđet veahkaválddi hámiid, gokčat čalmmiid dain.
Mo hukset ođđa norpmaid nu ahte buohkat bajásšaddet birrasis mii ii dohkket veahkaválddi mange hámis?
Miileat gárvábealuštit iežamet eatnamiid integritehta. Mo beassat dan dillái ahte livččiimet seamma gergosat bealuštit buohkaid individuála dahje gorutlaš integritehta?
Sarah Hunt jearrá: “Mii dáhpáhuvašii jos juohke háve go eamiálbmotnissona persovnnalaš rájat rásttilduvvojit lobi haga, mii livččiimet seamma gergosat mobiliseret ja bargat juoida go dalle, go min eatnamat leat uhkiduvvon – go min eatnamiid ráját rásttilduvvojit lobi haga?[8]
Mii galgat hukset ođđa norpmaid mánáid bajásgeassimii, vai beassat eret dubbalstandárddas mii ain gávdno min servodagain.
Helena Omma cealká: “Nieiddat ovdanit ja šaddet hui gievrra muhto bártnit eai dárbbat váldit ovddasvástádusa. Nissonolbmos lea ovddasvástádus ja go son gillá veahkaválddi de lea maid su ovddasvástádus. Dain dievdoolbmuin, sis eai leat makkárge gáibádusat, dain nuorra bártniin eai leat gáibádusat. [Veahkaváldi] ii leat sin sivva, dat lea nissonolmmoš geas lea kontrolla.”[9]
Iešmearrideapmi álgá mis.
Man bures mii leat lihkostuvvan elimineret veahkaválddi iežamet servodagas ja man bures mii leat váldán dan oassin politihkalaš ságastallamiid servodathuksemis?
Min oktasaš iešmearrideapmi lea sorjevaš das.
Veahkaváldi nissoniid, mánáid ja queer/árvedávgeolbmuid vuostá lea earukeahtes gažaldat iešmearrideamis.
Dán čállosa vuođđun lea mu dutkamuš ja girji, Rauna Kuokkanen, Restructuring Relations: Indigenous Self-Determination, Governance and Gender.New York: Oxford University Press, 2019. https://global.oup.com/academic/product/restructuring-relations-9780190913281
[1]Jearahallan 11.9.2014, Vancouver.
[2]Jearahallan 19.3.2013, Nuuk.
[3]Jearahallan, 24.5.2014, Toronto.
[4]Jearahallan, 15.6.2011 Sápmi.
[5]Jearahallan, 29.6.2011 Sápmi.
[6]Pascua Yaqui Tribe (n.d.). Pascua Yaqui Tribe VAWA Implementation.
[7]Jearahallan 19.3.2013, Nuuk.
[8]Hunt, S. (2015). Violence, Law and the Everyday Politics of Recognition. Comments on Glen Coulthard’s Red Skin, White Masks.Native American and Indigenous Studies Association Annual Meeting. Washington D.C.
[9]Jearahallan, 15.6.2011 Sápmi.