Váldi mearridit, mii mis hállojuvvo

Čiskke-Ánne-Máreha Biret dahje Iskku-Máhte Biret

“Mis ii leat vejolašvuohta beassat buktit iežamet oaiviliid ovdan ja máŋgii geavvá nu, ahte mii gártat geahččat nugo siiddus, go doppe ságastallet sámeáššiin.”

Dát sitáhta mu London School of Economicsa magisttarbarggu [1] jearahallamiin bođii millii, go mearridin čállit dán bloggačállosa agenda- ja meroštallanválddis. 

Váldoservošis sámi jietna ii dávjá beasa gullosii, muhto ferte muitit, ahte mis leat maid iežamet lávddit. Dain mii sáhttit ja galgat geavahit agenda- ja meroštallanválddi – mearridit ieža, mii min birra hállojuvvo. 

Agendaváldi: váldi mearridit, mas hállojuvvo

Suopmelaš politihka dutki Johanna Vuorelma Tampere universitehtas lea maŋimuš jagiid čállán ja hállán olu agenda- ja meroštallanválddi birra. 

Vuorelma čilge Yle [2] jearahallamis, ahte agendaváldi oaivvilda válddi mearridit das, mas politihkas hállojuvvo. 

Vuorelma deattuha, ahte ovdamearkan válggain mihkkege ii loktan automáhtalaččat válgatemán [3]. 

Áššit loktejuvvojit ságastallamii. Das media geavaha mearkkašahtti agendaválddi.

Meroštallanváldi: váldi mearridit, geaid čalbmelásaid čađa politihkka dulkojuvvo

Meroštallanválddi sáhttá oaidnit nubbin lávkin agendaválddi maŋŋá.

Vuorelma [4] čilge, ahte meroštallanváldi dárkkuha válddi meroštallat, mas politihkas lea gažaldat. Dat lea váldi mearridit, geaid čalbmelásaid čađa politihkka dulkojuvvo. 

Vuorelma [5] geavaha ovdamearkan Suoma populistalaš vuođđosuopmelaš bellodaga. Dat lea erenoamaš čeahppi oažžut iežas dulkojumiid čađa almmolaš ságastallamis – degomat riikkabeaiválggaid 2019 áigge retorihka dálkkádatpanihkas.

Meroštallanváldi lea Vuorelma [4] mielde dehalaš danin, go fáktat eai okto vel mearkkaš maidege.

Fáktat ožžot mearkkašumiid dulkojumiid bokte. 

Politihkas leage ulbmilin, ahte dihto intreassaide vuođđuduvvi jurddašanvuohki álggašii domineret dan, mo olbmot oidnet dihto dili, ja ahte olbmot álggašivčče jurddašit, ahte dat lea áibbas neutrála analysa dilis [5].

Agendaváldi Suoma sámedikkis

Mun oainnašin mielas eanet dihtomielalaš agenda- ja meroštallanválddi geavaheami min iežamet sámedikkis, mii ortniiduvvá dál guovvamánu loahpas. 

Suoma sámedikki dievasčoahkkin lea dehalaš lávdi, gosa buot sámedikki lahtut čoahkkanit digáštallat áššiid almmolaččat. 

Birra Sajosa beavddi čohkkájit sihke sáme- ja suomamielat áirasat (jienat juohkášuvvet sullii 12–9 sámemielagiid buorrin válgabajis 2020–23). Dievasčoahkkima guldalit báikki alde ja interneahttastreama bokte čuođit olbmot.

Menddo dávjá Suoma beale sámedikki dievasčoahkkimiin geavvá nu, ahte suomamielagat, ng. opposišuvdnapolitihkárat, dominerejit ságastallama. 

Sii leat álo bures ráhkkanan ovddalgihtii. Sii loktejit aktiivalaččat iežaset geahččanguovlluid ságastallamii. Sáhttá geavvat nu, ahte dievasčoahkkin hálešta máŋga diimmu namalassii suomamielagiid lokten áššiin. 

Dát lea beaktilis agendaválddi geavaheapmi. 

Dat ii leat goittotge dušše suomamielat áirasiid oktoriekti. Maid mii sámemielat áirasat sáhtášeimmet geavahit agendaválddi eanet dievasčoahkkimiin. 

Gažaldat lea das, gii váldá saji ja meroštalla, maid áššiid birra ságastallan jorrá Suoma sámepolitihka virggálaš, almmolaš lávddis.

Meroštallanváldi dievasčoahkkimis

Suomamielat áirasat leat čeahpit geavahit maid meroštallanválddi Suoma sámedikki dievasčoahkkimiin. 

Máŋgii geavvá nu, ahte sámemielat áirasat gártet geavahit iežaset sáhkavuoruid njulget disinformašuvnna, man suomamielagat lebbejit dievasčoahkkimis. Dáid boasttodieđuid njulgemii gollá divrras áigi – Suoma sámedikkishan lea dán áigge ráddjejuvvon, ahte man guhká áirras oažžu ain hávil hállat.

Dávjá sámemielat áirasat gártet vel molsut giela sámegielas suomagillii vai streamageahččit sihkkarit gullet ja áddejit boasttodieđuid njulgemiid. 

Dievasčoahkkimis geavahuvvon agenda- ja meroštallanváldi ii báze dušše beare Sajosa seinniid siskkobeallái. 

Muhtumin media geavaha iežas agendaválddi, muhto dávjá dat darvána maid dasa, mas dievasčoahkkimis hállojuvvui. Lassin sáhkavuoruin ovdanbuktojuvvon dulkomat referejuvvojit aviissain, ja sáddejuvvojit radios ja tv:s. 

Dievasčoahkkima agenda- ja meroštallanváldi oidnojit ná maiddái media válljejumiin.

Gulahallanvakuma devdojuvvo álo

Politihka dutki Johanna Vuorelma [5] lokte ovdan buori fuomášumi, ahte miellagovat ja stereotypiijat stivrejit, mo mii oaidnit politihka. 

Sámepolitihkkii boahtá olu olggobeale deaddu. 

Fámut, mat vuostálastet sámi rivttiid ovdáneami, geahččalit geavahit agenda- ja meroštallanválddi sámepolitihkas. Danin maiddái mii sámemielat Suoma sámedikki áirasat galgat leat aktiivalaččat geavahit iežamet agenda- ja meroštallanválddi min iežamet politihkalaš lávddis. 

Mii galgat geahččalit váikkuhit dihtomielalaččat sámepolitihka agendai – mii min birra hállojuvvo.

Jos mii eat ieža váldde saji, nu muhtun eará gal dan dahká. Jos mii ribahit guođđit guoros saji – gulahallanvakuma – nu muhtin gal dan deavdá.

Čiskke-Ánne-Máreha Biret dahje Iskku-Máhte Biret

Suoma sámedikki áirras, Suoma PEN-klubba stivrra lahttu, media- ja gulahallandiehtágiid magisttar, gávpediehtágiid magisttar 

Gáldut

[1] Näkkäläjärvi, Pirita (2017) Threats to the Freedom of Speech of the Indigenous People Sámi in Finland (“Áitagat eamiálbmot sámiid sátnefriijavuhtii Suomas”). MSc Dissertation. London School of Economics https://drive.google.com/file/d/1i4fdIcd7AzbVb9zzi1l0YfaePvgzkuFw/view

[2] Sundman, Robert (2018) Kekkosen kaljuakin pilkattiin eduskunnassa – Poliittinen sanailu on aina ollut kipakkaa, mutta nyt se on myös moniäänisempää ja ja monimutkaisempaa (“Kekkosa bálljesoaivige bilkiduvvui riikkabeivviin – Politihkás leat álo geavahuvvon garra sánit, muhto dál ságastallamis leat eanet jienat ja dat lea mohkkásot”). Ođas. Yle https://yle.fi/uutiset/3-10300981

[3] Huusko, Jukka (2019) “Kun asiaan liittyy ulkomaalaisia, keskustelu muuttuu kuin taikaiskusta” – HS kysyi tutkijoilta, miten media on hoitanut Oulun seksuaalirikoksista uutisoinnin (“Go áššái laktasit olgoriikalaččat, ságastallan jorggiha áibbas fáhkkestaga” – HS jearai dutkiin, mo media lea muitalan Oulu seksuálarihkkosiin”). Ođas. Helsingin Sanomat -aviisa https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005966189.html?share=ba078c104aa29dfe445c0ecf6b51bafb&fbclid=IwAR1PPPoN9ic4skpnmWvME5pLIsvD6K7crOsDwu0q2edMaynQssbYXPw_PxQ

[4] Vuorelma, Johanna (2019) Media nieli persujen tarinan ilmastopaniikista (“Media njielai vuođđosuopmelaččaid muitalusa dálkkádatpanihkas”). Kolumna. Vihreä Lanka -aviisa https://www.vihrealanka.fi/juttu/media-nieli-persujen-tarinan-ilmastopaniikista?fbclid=IwAR1i8IpuHIheIgN1JfKeMUFkwAufPNno-WZGLrMBhrIqDP4mWZ_6ZcVmG0o

[5] Vuorelma, Johanna (2019) Eduskuntavaalit perussuomalaisten linssin läpi (“Riikkabeaiválggat vuođđosuopmelaččaid linssa čađa”). Artihkkal. Politiikasta-aviisa https://politiikasta.fi/eduskuntavaalit-perussuomalaisten-linssin-lapi/?fbclid=IwAR1PPPoN9ic4skpnmWvME5pLIsvD6K7crOsDwu0q2edMaynQssbYXPw_PxQ