Levssejoga siidaskuvla geassejorggáldat 2019
Vuosttas siidaskuvllas Levssejogas ledje lávu dievvá olbmot, vaikko olgun lei oalle čoaskkis ja arvvestalai. Beaska Niillas álggahii muitalemiin mo son lea leamaš jo moanaid jagiid mielde ceggemin Badje-Deanu siidda. Badje-Deanu siidda ceggemis ledje álggos mielde eanaš guovllut Kárášjoga gieldda rájás gitta Deanu šaldái ja loahpas leat báhcán gilit Lákšjogas gitta Deanu Šaldái. Váldoulbmil lea ahte guovllu olbmot ieža hálddašišgohtet bivddu ja eanangeavahusa. Juohke gilli lea doallan álbmotčoahkkima ja dorjon gáibidit oktasaš oamastan-, hálddašan- ja geavahan vuoigatvuđa dáidda guovlluide dál go Finnmárkkukomišuvdna lea guorahallamin vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiin. Gilit leat maid válljen ovddasteddjiid Badje-Deanu siidda stivrii (Guldal Beaskka olles sáhkavuoru dán linkkas).
Beaskka sáhkavuoru maŋŋá doalaimet borranbottu ja goahtegáhkuid gáhkkenbottu mánáide, geat seammas besse oahppat lávvoosiid ja lávostallanvieruid. Mánáid láibun gáhkut šadde nu njálgga ja ollu ahte rehkii buohkaide borrat.
Lemet Jon Aage ii dađi bahábut beassan boahtit muitalit dán vuoro siiddaid historjjá birra. Bottu maŋŋá jotkkiimet sámiid guolástanrivttiin. Ánne Nuorgam muitalii iežas ja golmma eará veahčatlačča diggevásáhusain ja mo sii ledje lihkostuvvan čájehit Suoma rihkkusrievtti ja dikki bokte ahte sis lea lea sápmelažžan vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuohta guolástit Veahčatjogas, iežaset ruoktojogas. Son muitalii ahte sii ledje válljen rihkkusrievtti (hálddahusrievttisadjái) go dat lea jođaneamos ja buoremus vuohki duođaštit rivttiid. Rihkkusrievtti mielde maiddái ášši ii sáhte guođđit dutkkakeahttá numo hálddahusrievttis. Rihkkusrievtti bokte stáhta galgá ieš duođaštit ahte sámiineai leat rievttit. Lei maiddái mearkkašahtti mo veahčatlaččat šiite rihkkosa muhto eai dagu, man sii bealuštedje ahte sii leat eallimin sápmelažžan.(Loga lasi dán linkkas).
Ánne maŋŋá Luobbal Jovsset Esko, gii lei maiddái áššáškuhtton guolástanrihkkumusas seamma geasi (2017), muitališgođii earret eará mo siiddaide oktasaš bivdu leamaš mávssolaš, numo rastabuođđu ja goldin. Su mielas siidavuogádat lea sihkkárastán ahte dát beaktilist bivdovuogit eai goaridan joga. Esko muitalii maid Ohcejoga ja Anára siidarájás Gámásmohki ja Gákcavári guovlluin, gos leat ain rádjáurat gávdnamis.
Sáhkavuoruid maŋŋá šattai viiddis ságastallan guolástanrivttiin, Deanu bivddus ja siiddain. Beahkká Sammallahti muitalii ahte siiddat eai leat goassige heaitihuvvon, lea dušše dahkkon virgemearrádus ahte daidda ii leat šat atnu. Son diđii ahte jo 1740-logus stáhtat (gonagasgottit) álge ordnestallat siidavuogádaga ja omd. Ohcejohka sirdášuvai Turku bismágotti válddi vuollái. Dán rájes stáhtat leat heajudan siidavuogádaga ja loahpas beare sihkkon siiddaide gullevaš bivdovuoigatvuođaid. Jos daid háliidit ruovttoluotta dikkiid bokte, de lea dehálaš diehtit siidarájáid (ja seammas atnit mielas ahte ráját eai leat goassige leamaš bissovaččat; omd. Ohcejoga ja Anára siidaráját leamaš aŋkke guktii gearregiin). Liikká siiddaid rivttiid bázáhusat leat ain fámus guktuid beal joga.
Geassejorggáldat siidaskuvla 22.6.2019
Siidaskuvlla vuosttas deaivvadeapmi lea Geassejorggáldat siidaskuvla 22. geassemánus 2019 Levssejogas (Roavvegiettis vehá mátkki vulos, gč. kártta).
Bovdet olbmuid miehtá Sámi ja erenoamážit Deanuleagis ságastallat árbevirolaš sámi stivrenmálliin ja makkár mearkkašupmi ja vejolašvuođat dain leat otná áiggis. Dán beaivve beassat gullat mo siiddat leat historjjálaččat doaibman. Ságastallat earret eará das leago árbevirolaš sámi ásahus siida šat heivvolaš otná servodagas? Mo? Makkár diliin? Manne galgat daid máhcahit dahje manne ii?
Geassejorggáldat lea erenoamáš beaivi ja leamašan dehálaš sámiide nu mo earáge álgoálbmogiidda.
Dáhpáhus lea nuvtta ja rabas buohkaide. Buot ahkásaš mánát leat maiddái buresboahtin! Mánáide lea ee. goahtegáhkuid gáhkken, lávostallanvieruid oahppan ja máinnasteapmi.
Mii fállat gáfe ja deaja, muhto váldde iežat niestti (ja dulljiid) fárrui. Deaivvadeapmi lea alkohol- ja narkotihkkafriddja.
PROGRÁMMA (Norgga beal áigi)
11.00 Badje-Deanu siidda birra – Beaska Niillas
14.00 Siiddaid historjjá birra – Lemet-Jon Aage
16.00 Sámiid guolástanrievttit ja Lappi gearretrievtti duopmu – Luobbal Jovsset Esko & Anne Nuorgam
Gáfestallan, dolastallan, ságastallan, lávostallan.
Buresboahtin buohkaide!